Ajatuksia vuoden aluksi

Pieni koruateljeeni on ollut virallisesti pystyssä nyt noin kahdeksan kuukautta. Pienimuotoisen yritystoiminnan aloittaminen on ollut mielenkiintoista ja jännittävääkin. Uusia ideoita ja ajatuksia ateljeen kehittämisestä syntyy koko ajan, oikeastaan  niin, että ideoita on lopulta karsittava. Kaikkea, mikä kiinnostaa ja innostaa, ei voi tehdä. Tämä on sitä yrittämisen opettelua vielä! Mutta monista ideoista haluan yhä pitää kiinni ja niitä kehittää.

Perustin yritykseni erittäin huonossa yleisessä taloustilanteessa. Inflaatio laukkaa, sähkön hinta karkaa käsistä ja todellinen taantuma uhkaa sekä Suomea että Eurooppaa ja muutakin maailmaa. Kuka haluaisi 'tuhlata' rahojaan käsityönä tehtyihin uniikkikoruihin?  Jälkiviisaasti voisi todeta, että olisi ehkä kannattanut odotella pari vuotta ennen kuin tähän hommaan heittäytyy, mutta uskaliaasti vain väitän, että tämä hetki oli juuri sopiva yrityksen perustamiseen.  Jos ei muuta, niin nyt on aika ja tilaisuus kehittää ja kirkastaa omia visioita ja toimintaa, opetella ja oppia uutta. Ja joka tapauksessa homman suurimpana pontimena on aina rakkaus koruihin ja käsityöhön. Toki samalla toivon, että mahdollisimman moni tekemäni koru löytää tulevaisuudessa kodin ja pääsee käyttöön, ilahduttamaan ja kaunistamaan kantajansa elämää.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Syksy 2022 toi mukanaan suuren henkilökohtaisen menetyksen, joka hiljensi ateljeen loppuvuodeksi.  Viime vuosi oli siis yllätyksellinen monella - sekä henkilökohtaisella, yrityksen toimintaan liittyvällä, että maailmanlaajuisella - tasolla. Mitään muuta en niin toivo kuin parempaa tätä vuotta koko maailmalle!

Rakkaus voittaa lopulta aina, siihen uskon.

Yksi suurimmista hyvistä uutisista osui vuoden loppuun:  Montrealin YK:n luontokokous saavutti sovun luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä niin, että maailman valtioille asetettiin 30 prosentin suojelu- ja ennallistamistavoitteet. Hieno juttu, jonka soisi oikeasti toteutuvan...

Tähän liittyy myös yksi tämän vuoden tavoitteistani: lupaan itselleni kehittää omasta tekemisestäni mahdollisuuksien mukaan entistä ympäristötietoisempaa. Aikaisemmin olen karsinut materiaaleistani kaiken muovin (paitsi käyttämäni maailman paras siima, josta en vain voi luopua),  mutta parantamisen varaa on. Olen kartoittamassa tarjontaa ja toivon löytäväni oikeasti ympäristöystävällisiä materiaaleja käyttööni. Viherpesua en aio kuitenkaan harrastaa. Nähtäväksi siis jää, miten tämä hanke edistyy.

Toivotan kaikille ateljeessa pistäytyvälle ja tätä blogia lukevalle erinomaisen toivorikasta ja hyvää vuotta 2023!

Kaisa Reetta