Rakkaudesta vintagetyyliin - turvallisesti

Vintagetyyli hurmaa tarinoissa, kirjoissa, elokuvissa ja epookkisarjoissa – ja tietenkin myös koruissa. Koristeellisuus, pienet yksityiskohdat ja menneiden aikojen glamour tuo elämään pientä säihkettä - arjessa ja juhlassa!

Monille meistä menneiden vuosikymmenten kauneus on loputon inspiraation lähde. Mutta mitä tapahtuu, kun vanha estetiikka kohtaa nykyajan tuoteturvallisuusvaatimukset ja yhä yleistyvät allergiaongelmat?

Vanhoissa koruissa on taikaa – mutta ne saattavat sisältää myös tuntemattomia aineita

Vanhat korut viehättävät yksityiskohdillaan ja käsityön jäljellä. Ne voivat kertoa tarinoita vuosikymmenten takaa ja huokua arvokkuutta, jota ei enää nykypäivänä aina tavoiteta. Mutta vanhoihin koruihin liittyy myös yksi vähemmän puhuttu puoli: niiden materiaalit.

Aikaisemmin korunosissa käytettiin yleisesti aineita, joita nykyään ei enää pidetä turvallisina – Erityisesti vanhojen metalliosien seokset voivat sisältää muun muassa nikkeliä, kadmiumia ja lyijyä.

Nämä eivät tee kaikista vanhoista koruista vaarallisia, mutta herkkäihoiselle ne voivat aiheuttaa kutinaa, punoitusta tai muuta ärsytystä – joskus jopa viiveellä.

Vaikka ihailen vanhoja koruja ja vintage-estetiikkaa yli kaiken, en käytä koruissani vanhoja metalliosia. Niiden koostumus voi sisältää aineita, joita nykyään ei enää suositella käytettäväksi erityisesti ihokosketuksessa.

Käytän kyllä mielelläni esimerkiksi vanhaa lasia ja kristalleja – ja joskus myös kohdissa, jotka ovat lähellä ihoa. Mutta vanhoja metalliosia vältän loppuun saakka. Mikäli löydän esimerkiksi vanhoja metalliin istutettuja lasikapusseja, poistan vanhat metalliosat, puhdistan lasit huolella ja korvaan metallin muun muassa helmikirjonnalla tehdyillä kehyksillä.

Näin voin säilyttää vanhan korumateriaalin kauneuden ja hengen – mutta tehdä sen tämän päivän vastuullisuuden ja mukavuuden ehdoilla.

Ateljeen koruissa vintage näkyy:

– Menneestä maailmasta inspiraationsa saaneista muodoissa
– antiikkikullan, pronssin ja kuparin sävyissä, jotka muistuttavat ajan patinasta
– vanhoissa kristalleissa ja lasihelmissä, joita käytetään osana uusia kokonaisuuksia
– tarinallisissa yksityiskohdissa, joissa jokainen koru tuntuu henkilökohtaiselta

Lopputuloksena on koruja, joissa mennyt aika tuntuu olevan läsnä – mutta jotka on tehty tätä päivää varten.

Turvallisuus ei tarkoita tylsyyttä – vaan loppuun saakka mietittyjä ratkaisuja

Kun koru tuntuu hyvältä iholla, se ei vain näytä kauniilta – se myös tuntuu siltä. Haluan, että jokainen koru on ilo laittaa korviin, kaulaan tai ranteeseen ilman pelkoa siitä, ärsyttääkö se ihoa tai aiheuttaako muita riskejä.

Siksi käytän vain tarkkaan valittuja, EU-standardien mukaisia materiaaleja:
– sterling-hopeaa
– kullattua sterling-hopeaa
– ruostumatonta terästä (myös kultapinnoitettuna)
– pronssia
– uusia, turvallisia messinki- ja teräsosia
– sekä vanhoja helmiä ja kristalleja harkitusti

Kaikki ateljeessa käytettävät metalliosat ovat EU:n säädösten mukaisia – niissä on tarkat rajat nikkelin, lyijyn ja kadmiumin käytölle. Nämä säädökset tulivat voimaan vaiheittain vuosina 2004–2011, ja niitä valvotaan REACH-asetuksen kautta (1907/2006/EY).

 Ajaton tyyli, ajantasaiset materiaalit

Vintagetyylissä on taikaa – ja toivon, että se näkyy monessa Ateljeen korussa. Inspiraatio tulee menneiden vuosikymmenten estetiikasta, mutta materiaalit valitaan tätä päivää silmällä pitäen

Koru voi näyttää siltä kuin se olisi löytynyt antiikkilippaasta – ilman riskiä vanhojen materiaalien aiheuttamista allergia- tai turvallisuusongelmista.

Näin koru tuntuu hyvältä käyttää – myös ihoa vasten.

Lisätietoja

Jos haluat perehtyä tarkemmin Suomen ja EU:n säädöksiin koruissa käytettävien kemikaalien rajoituksista, löydät selkeät ohjeet ja vastuulliset vaatimukset Tukesin sivuilta: https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/jalometallituotteet-korut-ja-kellot/kemikaalit-koruissa-ja-kelloissa

💡 Tietoa EU-standardeista:
Euroopan unioni on säätänyt tarkat raja-arvot koruissa käytettävien metallien, kuten nikkelin, lyijyn ja kadmiumin, pitoisuuksille.
👉 Nämä säädökset tulivat voimaan vaiheittain vuosina 2004–2011, ja niitä on täydennetty ja tiukennettu useaan otteeseen.
👉 Viimeisin laaja päivitys tehtiin REACH-asetuksen (1907/2006/EY) mukaisesti, jossa muun muassa nikkelin vapautumismäärät on tarkasti määritelty.